"Tule"
Emäntä huudahtaa "tule", ja minäpä keskeytän saman tien touhuni ja pinkaisen emännän luokse sen minkä kintuista kerkiän.
Jaa että miksikö vaivaudun? Vaikka juurikin olin nuuskuttelemassa erittäin viehkoa hajuvanaa paikassa, johon emäntä ei edes näe.
Kun olin ihan pieni, emäntä jäi välillä ulkoilureissuilla sen verran kauas, että tuntui viisaalta varmistaa, ettei päästä eksymään toisistamme. Vähän nimittäin silloin vielä hirvitti metsässä liikkuminen. Niinpä otin usein tassut alleni ja kipaisin emännän luo pikavauhtia. Joskus emäntäkin juoksi, väärään suuntaan eli poispäin minusta, hölmöläinen. Siinä matkalla kuulin tuon saman sanan "tule". Ja kun sitten pääsin emännän luokse, sain riemukkaan vastaanoton ja taskuista löytyi aina herkkupaloja, useimmiten ainakin sata, näin ainakin muistelen, koska niiden nauttiminen yksitellen emännän perässä hipsutellen kesti tosi kauan ja tuntui ihanalta!
Myöhemmin kuulin uudelleen tuon huudahduksen "tule" usein juuri, kun olin pysähtynyt vähän vilkaisemaan missä emäntä luuhasi. Mieleen muistui, että tuolla sanalla on yhteys siihen, että meikäläinen kiitää täyttä vauhtia kohti emäntää. Ja muistuipa mieleen myös nuo ihanat herkut emännän luona. Ja myös ne kerrat kun emännän luona odottikin yllärileikki lelulla, tai etsintätehtävä kun jokin lelu oli taas eksynyt metsään. Joten läksin siis välittömästi kiitämään ja perillä odottivat taas herkut, leikit ja iloiset kehut ja pienet sylittelyt.
Oikeastaan minua ei ole koskaan harmittanut hetkeksi keskeyttää puuhiani emännän luona piipahdusta varten, koska aina -- tai ainakin ihan melkein aina -- lähden sitten uudestaan jatkamaan keskeytyneitä nuuskutteluja tai hyppelyharjoituksia. Ja kyllähän se minuakin ilahduttaa nähdä, kuinka emäntä riemastuu, kun saavun paikalle. Taitaa tykätä meikäläisestä aika lailla...
Joten olkaapa te muutkin korva tarkkana siellä! Jos kuulette sanan "tule", kannattaa luultavasti rientää. Rillutteluhetkiä luvassa!
#koirankoulutus #luoksetulo #iloinenluoksetulo
Tähän liittyy myös: Sosiaalinen palkkaus